2. - 4. päivä olin Turussa tapaamassa vanhoja kavereitani, viettämässä viikonloppua vanhalla porukalla.
Kirjaimellisesti palasimme menneeseen ja uppouduimme nykyisyyteen.
Söimme, joimme, nauroimme, tappelimme ja sovimme. Kuten oli tarkoituskin. Tämän viikonlopun jälkeen jokainen meistä voi jatkaa taas matkaansa siihen omaan suuntaansa, mutta saimme myös huomata että voimme vielä olla jotain yhdessäkin. Kuitenkin eri tavalla, paremmin, kuin ennen.
Kaiken kaikkiaan minulle jäi tästä tapaamisesta hyvä fiilis. Oli mukavaa kurkistella menneeseen ja huomata kuinka asiat ovat muuttuneet, mutta kieltämättä oli aika mukavaa myös palata takaisin omaan elämään ja nykyisyyteen.
Jouduin kuitenkin jo lauantaina palaamaan kotiin, parin tunnin yöunien jälkeen. Siskontytön ylioppilasjuhlissa hymyilytti, oli hieman epätodellinen olo. Vain joitakin tunteja aikaisemmin olimme livahtaneet salaa Turun maauimalaan, ja myös poistuneet sieltä hyvin pian vartijan saattelemana. Kuulemma jokin turkulainen perinne, tiedä häntä.
Ylioppilas näytti upealta ja herkut olivat hyviä. Mielelläni lisäisin kuvia päivän tähdestä ja muista sukulaisista, mutta pitäkööt naamansa piilossa.
Eivätkä juhlat vielä tähän loppuneet, maanantaina nimittäin oli minun isäni syntymäpäivät. Isä täytti pyöreät 70-vuotta. Ja ensi viikolla on vuorossa äitini 64-v juhlat. Minulla tosiaan on hieman iäkkäät vanhemmat, ja sisarustenkin kanssa ikäeroa on parisenkymmentä vuotta. Toivottavasti en itse koskaan hanki iltatähteä... *kop kop kop*
Kaapo 4v piirsi kauniin kortin ukille, tai tarkemmin sanottuna nämä kaksi piirustusta. Kaikki henkilöt eivät mahtuneet samalle paperille, joten täytyi jatkaa toiselle.
Kuvassahan on tietenkin äiti, Peppi, isi, ukki, Huuko ja Kaapo. Kera kakkujen ja kukkasten.
Kai äidin silmin omien lasten piirustukset näyttävät aina taideteoksilta. Siltikin sanon että tämä on todella hieno. <3
Ja jottei aika varmasti pääsisi käymään pitkäksi, on vielä hoidettava tuo kasvimaa. Pieni kaupungin vuokrapläntti, jossa tiimi Katja & Laura yrittää kasvattaa hieman luomuvihanneksia. Nämä helteet työllistävät mukavasti, mutta en valita. Ihanaa kun on lämmintä! Hieman arveluttaa josko sieltä mullan keskeltä mitään (muuta kuin rikkaruohoja) nousee, mutta ei auta kuin odotella.
( Kitkettävääkin riittää.)
Kaapo piirtää kyllä todella taitavasti, ihanasti keskittyy yksityiskohtiin. :)
VastaaPoistaJa tuo piipussa kasvava pihlaja on vain todella symppis!
Meillä kanssa kesä vähän samantapaista sähläystä. Tuntuu menoa ja meininkiä olevan kokoajan. toivottavasti heinäkuuksi rauhoittuu, kun pertullakin alkaa loma.