Ahistaa.

AhistaaAhistaaAhistaaAhistaaAhistaa. 
Tai ehkä vain stressaa? Stressin aiheina on mm. mekko, sekä paino (yhdistettynä koko ulkomuotooni). 
Ja kroppa temppuilee muutenkin, minulla ei nimittäin vieläkään ole kuukautisia. Viimeksi minulla on ollut menkat... 21kk sitten? Hurjaa! Tähän sisältyy tietysti raskaus- ja imetysaika.
Raskaustestinkin olen jo tehnyt, mutta tulos oli negatiivinen. Jos tässä on taas kyse kilpirauhasen riittämättömästä toiminnasta niin sanonko minä mitä. Perskules! Loppuu se on-off suhde lääkkeisiin, paljon helpommalla pääsisi kun pistäisi vaan nappia naamaan joka päivä. Tällä hetkellähän minulla taas ei ole lääkitystä käytössä :P Syksyn aikana pitäisi tulla kutsu vuositarkastukseen diabeteksen tiimoilta, joten kai tässä odotellaan sinne asti. Tai sitten ei.

Ja se mekko. Pitäisi löytää sopiva mekko elokuun lopulla vietettäviin häihin. Ja kyllähän minä löysinkin oikein kauniin yksilön eBaysta, mutta se vietiin nenäni alta.  Tästä en toivu ehkä koskaan!

  
Sittemmin olen kolunnut H&M.n, Elloksen, Lindexin, Halensin, Bubbleroomin ja monen muun yrityksen sivut läpi, mutta mikään ei ole kolahtanut samalla tavalla. Tällä hetkellä harkitsen kuitenkin tätä:

(www.bubbleroom.fi)

Tai tätä:

 (www.halens.fi) 

Äh. On se vaan niin vaikeaa olla minä. Epätoivon hetkellä, lasten rääkyessä rattaissa, nappasin myös Seppälän alennusmyynneistä yhden mekon. Kotona (poissa hoikentavien peilien luota) huomasin kuitenkin ettei se ollut aivan sellainen kuin piti. 

 Iso huokaus. Ehkä tässä ei ole ollenkaan kyse mekosta, vaan siitä ettei mikään näytä enää hyvältä minun päälläni.

Ahdistusta aiheuttaa myöskin se, että nyt Antti on saanut päähänsä että meidän pitäisi hankkia toinen auto. Miksi juuri nyt? Tietenkin se helpottaisi elämää aivan hirveästi, mutta jo pelkästään siitä syystä että nuo päivähoitojärjestelyt menivät äärettömän hankaliksi meidän autottomuutemme takia, en edes kehtaisi ajaa sillä. Ja olisiko siihen nyt oikeasti varaakaan..! Hah. 

Viikonloppuna naapurimme tarjosivat meille liput Plantaasiin, ja lippuihin sisältyi myös ruoka. Esiintymässä olivat Erja Lyytinen ja Haloo Helsinki, ja ilta oli todella mukava. En edes muista milloin viimeksi olisi ollut niin hauskaa :) Edelleenkin olen aika varma että meidät on siunattu maailman parhailla naapureilla. Vaikka meillä on pientä ikäeroa suuntaan ja toiseen, niin viihdymme paremmin kuin loistavasti toistemme seurassa. 
Plantaasin jälkeen palasimme siis takaisin omalle kujalle ja vietimme mukavan peli-illan kera viinirypäleiden, puolukkatikkujen, valkoviinin ja kuoharin. Suuresta levykokoelmasta löytyi illan aikana helmiä ja hyvää menoa. Ihastuin erityisesti Erinin uuteen levyyn, mukavia rallatuksia. Ja herkkistelyyn löytyi Kenny Rogersia (ihan uusi tuttavuus minulle, joku vanha legenda):

( Tää olis nyt niinku meidän biisi)

Aika ihana kappale.