Jokaisella ihmisellä pitää olla unelmia. Ajattelin kertoa
hieman omista unelmistani, niistä jotka eivät vielä ole toteutuneet.
Unelmieni matkakohde on romanttinen Pariisi. Tahdon päästä
Eiffelin torniin, Riemukaarelle, Pont des Artsin sillalle sekä Montmarten
kaduille kävelemään! Rakastan Amélie elokuvaa, joten sillä lienee oma
vaikutuksensa näihin haaveisiin..
kuva lainattu täältä
kuva lainattu täältä
kuva lainattu täältä
kuva lainattu täältä
kuva lainattu täältä
Myös Disneylandiin olisi mahtavaa päästä. Disneyn piirroselokuvat
ovat klassikoita, joita äitikin jaksaa katsoa kerta toisensa jälkeen. Ja
olenhan yhä edelleen Aku Ankan uskollinen tilaaja. ;)
kuva lainattu täältä
Ehkä suurin haaveeni olisi kuitenkin muuttaa maalle. Ei
välttämättä ihan keskelle ei-mitään, vaan muutaman kilometrin päähän
kaupungista. Siellä meillä olisi oma
(mansardikattoinen) talo, jonka pihapiirissä olisi myös talli hevosia varten.
kuva lainattu täältä
Lapsilla olisi oma shetlanninponi (joka saisi lasten kasvettua
viettää rauhallista lemmikkiponin elämää)
ja äidillä suomen- tai islanninhevonen. Tunnustetaan että olin nuorena heppatyttö, mutta en ole enää
vuosiin (yli vuosikymmeneen) istunut hevosen selässä. Mikä onkin suuren suuri
harmi.
kuva lainattu täältä
Unelmieni listalle mahtuu siksi myös haave siitä, että
pääsisin Islantiin vaellusratsastusretkelle. Toki vastaava retki kotimaan
maisemissakin riittäisi. ;)
kuva lainattu täältä
Jottei koko homma nyt menisi ihan hevosteluksi, siirrytään
eteen päin. Haluan sopivassa elämänvaiheessa hankkia myös koiran: cockerspanielin
tai mopsin.
Lapsena meilä olikin cockeri, mutta jouduimme luopumaan siitä melko pian. Viisivuotias ei pystynyt huolehtimaan koiranpennusta, eikä vanhemmillani ollut riittävästi aikaa.
Menetin kuitenkin sydämeni kyseiselle koirarodulle ja haluan joskus ottaa vahingon takaisin. Toisaalta myös mopsi on aika hellyyttävän oloinen otus…
Lapsena meilä olikin cockeri, mutta jouduimme luopumaan siitä melko pian. Viisivuotias ei pystynyt huolehtimaan koiranpennusta, eikä vanhemmillani ollut riittävästi aikaa.
Menetin kuitenkin sydämeni kyseiselle koirarodulle ja haluan joskus ottaa vahingon takaisin. Toisaalta myös mopsi on aika hellyyttävän oloinen otus…
kuvat löytyneet google kuvahaun kautta
Ja unelmieni työpaikka. Se olisi varmaankin oma pieni
vanhainkoti, jossa voisi todella antaa ihmisille onnellisen, tai ainakin hyvän, vanhuuden.
Virikkeineen ja kiirettömine hetkineen.
Olisi hauska kuulla
mistä te unelmoitte?











kaikki nuo edelliset passaisi mullekkin, tosin omasta talosta en luovu! :)
VastaaPoistaallergiaton elämä kelpaisi, ja hövelisti käyttövaroja :)
unelmia pitää aina olla!